Yksivuotiaan juhlakakku sekä uuden blogin avajaiskakku!

Pomeranssikakku


Pohja:

4 dl fariinisokeria tai ruokosokeria

100 g voita

1 dl rypsiöljyä

5 kananmunaa

5dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1tl soodaa

1 tl neilikkaa

2 tl pomeranssia

ripaus suolaa

2,5 dl täysmaitoa

Kuorrute:

300 g tuorejuustoa

200 g voita

1/2 tl aitovaniljaa

1/2 dl fariinisokeria tai ruokosokeria

4-5dl tomusokeria

Pinnalle: 

Mantelirouhetta

Ota voi hyvissä ajoin huoneenlämpöön. Vatkaa pehmennyt voi ja sokeri hyvin keskenään. Lisää samalla kovalla teholla vatkaten öljy sekä kananmunat yksitellen. 

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää jauhoseosta sekä maitoa vuorotellen taikinan joukkoon. Laita irtopohjavuokaan (vähintään 28cm halkaisijaltaan) ja paista 180 asteessa n. puoli tuntia. Jos teet pienemmässä kakkuvuoassa, niin jaa taikina kahteen vuokaan, näin saat hieman korkeamman kakun. Testaa kakun kypsyys hammastilkulla keskeltä vuokaa, jos tikkuun tarttuu taikinaa anna paistua vielä.

Tee seuraavaksi kuorrute. Varmista että voi on kunnolla pehmennyttä. Vatkaa voi ja tuorejuusto keskenään tasaiseksi kreemiksi ja lisää joukkoon vanilija sekä sokeri. Lisää joukkoon tomusokeria haluamasi määrä, niin että seos on sopivan paksuista ja makuista. Nosta kuorrute kylmään jähmettymään.

Anna pohjan jäähtyä. Leikkaa pohja n. 2cm paksuisiksi levyiksi. Laita kerrosten väliin kuorrutetta ja levitä lopuksi kakun pinta kuorrutteella. Ripottele pintaan mantelirouhetta.

Oli kyllä sangen hyvä kakkutestaus tämä! Kakussa sovellettu mausteisen joulukakun reseptiä. Omaa lisää oli maustemaailman valokoima jossa pomeranssin ja neilikan yhteismaku hurmaa suloisesella raikkaudellaan. Melkoisen makea ja kostean tuhti on kakku kokonaisuudessaan, niinkuin hyvän kakun olla kuuluu. Jos kuitenkin pienemmälle porukalle kakkua aiot tehdä, niin voit suosiolla leipoa pieneen kakkuvuokaan puolitetuilla määrillä. Ehdottomasti voin suositella tätä herkkua vaikkapa joulupöydälle koreilemaan, ja näin kuulemma yhtyvät tähän suosionosoitukseen muutkin, jotka tänään kesteilivät kakkupöydän äärellä!

Ihan mieletöntä vauhtia on ensimmäinen vuosi hurahtanut bloggailun parissa! Nyt tiedän miten erilaista on bloggailla eri vuodenaikoina ja erilaisten elämänmenojen keskellä. Välillä on ideoita ihan loputtomasti ja inspiraatioita vaikka pienelle kylälle ja sitten on taas niitä aikoja jolloin on ajatukset ihan jossain muualla ja blogi tahtoo jäädä muun elon jalkoihin. On kuitenkin ollut mielettömän mukavaa puuhaa tämä bloggailu, joten ilman muuta jatkan tarinointiani täällä blogimaailman puolella! Toivottavasti täältä on tullut juttua, joka on teille lukijoillekin antanut iloisia hetkiä! Jatkossa otan oikein mielelläni toiveita vastaan, kertokaahan uuden blogin puolella mitä haluaisitte kuulla tai nähdä Ilonin juttujen parissa! Kiitokset teille kaikille jotka olette olleet matkassa mukana, erityisesti on ollut ihanaa tuolla kommenttipalstalla jutella ja peilailla ajatuksia ja tunnelmia teidän kanssa!

Kotiani on nyt samalla tullut tavallaan tiensä päätökseen, ainakin tässä vanhassa osoitteessaan. Uuden osoitteen puolella jatketaankin eloa ja menoa entistään. Ideoita ja uutta virtaa on paljon! Tervetuloa siis sinne seurailemaan mitä uudet tuulet tuo tullessaan!

Toivottavasti kaikki te vanhat lukijat seurailette tuonne uuden blogin puolelle, siellä lukijaksi liittymään pääsee painamalla "liity tähän sivustoon"-painikkeesta, joka löytyy oikeasta laidasta. Vanhat postaukset löytyy kaikki uuden blogin blogihistoriasta, ainut mitä en saanut siirrettyä on täällä kotianin puolella kirjoitetut kommentit. Jos siis vanhoihin keskusteluihin tahtoo palata, niin täältä vanhasta osoitteesta ne kaikki löytyy jatkossakin. Tulkaahan moikkaamaan kommentein uudenkin blogin puolelle!


Tervetuloa Ilonin matkaan!

Uuteen blogiin pääset tästä linkistä:

http://ilonikoti.blogspot.com



Synttäriterkuin, 

- Ani - 


Muistathan lisätä uuden blogin bloggerin lukulistalle ja blogloviniin, niin pääset jatkossa suoraan uuden blogin puolelle myös niiden kautta. 

Sellerisoppaa persiljaöljyllä!

Villapeitto, lämmintä soppaa, valkosipulia, sitruunaa, teetä ja hunajaa! 
Täällä taistellaan täysin aseistuksin kurkkuun majouttautunutta pöpöarmeijaa vastaan. Toivon mukaan lähtee ennen kun ehtii kunnolla alkaakaan!

Eilen illalla sovelsin herkkua sellerisoppaa! Siitä tuli niin hyvää että ihan hymyilyttää. Jopa sellerinvastainen toinen puoliskokin äänesti sopan kelpoiseksi ja latki mukisematta lusikkaa toisen perään. Koko sopan kruunaa ihanan tuhti persiljaöljy, joka on nyt se viimeinen elossa sinnittelevä kasvi mitä palstalta voi vielä käydä napsimassa tähän aikaan vuodesta.

Ehdottomasti suosittelen tätä soppaa marraskuun ruokamenuun!

Sellerisoppa ja persiljaöljy


1 valkosipuli
1 iso sipuli
3 jauhoista perunaa
n. 500g selleriä 
1 l kasvislientä 
n. 1dl kermaa
sitruunan mehua
suolaa ja pippuria
kuivattuja yrttejä : 
timjamia, laakerinlehteä, basilikaa

Persiljaöljy: 

1/2 - 1 dl oliiviöljyä
Reilu nippu persiljaa 


Laita uuni 180 asteeseen. Halkaise valkosipuli kahteen osaan poikittain ja aseta puolikkaat foliopalan päälle. Lorauta päälle oliiviöljyä ja rouhaise suolaa. Kääri folio kiinni ja nosta nyytti uuniin kolmeksi vartiksi.

Kuulota pilkottu sipuli öljyssä, heitä sekaan kuoritut ja pilkotut sellerit sekä perunat. Pyöräytä hetki ja lisää kasvisliemi ( vesi + liemikuutiot ). Keittele juureksia kymmenisen minuuttia. Irroita pehmenneet valkosipulinkynnet kuorestaan ja lisää ne keittoon. Lisää myös yrtit. Anna kiehua kunnes juurekset ovat täysin pehmenneet. Nosta laakerinlehdet pois keitosta ja soseuta sauvasekoittimella pehmeäksi. 
purista sitruunasta reilusti sitruunan mehua ja kaada kerma sekaan. Sekoita, maista ja lisää pippuria sekä tarvittaessa suolaa. 

Tee perisljaöljy oliiviöljystä ja tuoreesta persiljasta sauvasekoittimella kastikkeeksi hienontaen. 

Sain tuossa muutama viikko takaperin haasteen Katjalta, kiitokset siitä!

Taitaakin olla eka haaste johon tässä blogissa olen koskaan tarttunut. 

Haasteessa pitää antaa sydämiä syksylle, ja ehkä onkin oivaa näin taudin iskiessä pistää pääköppa raksuttamaan niitä positiivisempia syksyjuttuja. 

Tänä syksynä sydämiä saa:

Rakkaus! Ja eritoten siskon hääriennot! 

Masuasukki! 

Ensilumihippalot, ja kaksivuotiaan tarttuva riemu!

Lokakuussa aloitettu glögisesonki.

Kynttillät!

Koti-illat!

Syyssateessa kirmatut syyslenkit. Ja parhaat lenkkikaverit!

Unelmat, koti sellaiset ja kaikki muut. 

Onnistumiset, myhäilyn hetket. 

Hiljaisuus ja sateenropina.

Lämpimät keitot, padat ja muut muhineet murkinat!

Koska syksy alkaa jo vedellä viimeisiään en nyt haasta enää ketään sen koommin syksyisiin sydämiin. Mutta haastankin sen sijaan vinkkaamaan herkuimpia soppareseptejä kommentteina alle, jotta meidän kaikkien talven odottelu voisi olla muutaman sopan verran lämpimämpää! 

Bloggaajat voi tietenkin ottaa ja toteuttaa herkkusoppahaasteen blogissaan ja linkata siitä alle!

- Ani -

Pirtsakkaa sitruunaa pimeänhoitoon!

Lumoava sitruunakaakku

Pohja: 

150g voita
4 dl vehnäjauhoja
1/2 dl tomusokeria
pienen luomusitruunan kuori
2 kananmunan keltuaista
1-2 rkl vettä

Täyte: 

1 prk ( 304ml) kondensoitua maitoa
(makeutettu maitotiiviste)
2 kananmunaa
1 dl tuoretta sitruunan mehua


Lämmitä uuni 200 asteiseksi.
Nypi huoneenlämmössä pehmennyt voi, vehnäjauhot, tomusokeri sekä sitruunan kuoriraaste. Lisää keltuaiset ja vesi, niin että taikinasta tulee kiinteä taikinapallo. Levitä taikina vuoan/vuokien ( yksi tavallinen piirakkavuoka tai 6 pientä ) pohjaan ja nostele reunoilla. Voit pistellä haarukalla hieman reikiä pohjaan ja nosta uunin alatasolle paistumaan n. 10 minuutiksi. 

Vatkaa kondensoitu maito ja kananmunat sekaisin. Lisää puristettu sitruunan mehu seokseen ohuena nauhana samalla vatkaten. 

Nosta piirakkapohjat pois uunista ja jäähdytä uuni 180 asteeseen. Jaa täyte tasaisesti pohjien päälle ja nosta piirakat takaisin uuniin. Paista n. 20 min. 

Jäähdytä piirakat sillä ne maistuavat parhaimmalta viileänä. 
Voit tarjoilla näitä vadelmien, mansikoiden tai kermavaahdon kera, niin maku on vieläkin jumalaisempi.  

Nyt on pitkästä aikaa leivottu taas oikein sokerin kera. On nimittäin puoli vuotta seikkailtu sokeritta (välillä menestyksellä, välin vähän oikoen) ja nyt koitti kelpo hetki pimeän keskiviikkoillan kunniaksi  koko perheen voimin mennä ja hieman pölläytellä valkoista makeutta keittiön täydeltä. Tästä liki kolmevuotiaan kakkuleipomustuokiotoivomuksesta syntyi tällä kertaa sitruunainen herkkukakku, tuhti ja makea sellainen, joka ehdottomasti nostetaan tämän kokeilun jälkeen reseptiarkistojen aatelistoon. 

Tässä versiossa on taas versioitu niin montaa eri reseptiä, ettei taida enää alkuperäisten lähteelle linkkaus olla mahdollista. Pinterestin saloista sain kuitenkin taas selailla niin monen monituista herkun näköistä sitruunatorttua, että suosittelen sinne matkaamaan jo ihan kuvien aiheuttaman "vesi kielelle" -reaktion vuoksi! Hieman opittiin matkan varrella ja yritinkin tähän yllä olevaan reseptiin korjailla ensikerran huomioista aiheutuneet muutokset. Vähän on sokerin määrää ja sitruunan määriä sekä paistoaikaa koitettu korjata, maistelkaa siis tehdessä niin tulee omaan makuun täydelliset vivahteet.


Raikkautta pimeisiin iltoihin!

Rakkaudella, 

- Ani -

Monipuolinen lämmin couscous-salaatti.

Joka perheellä on varmaan se jokin ruoka jota tehdään aina kun kiireisellä kauppareissulla yrittää epätoivoisesti keksiä mitä syödään. Se jokin hätävara jonka ainekset löytyy aina kaapista. Ruoka johon jotenkin vain aina päädytään, helppotekoisuuden, varman menestyksen ja ihan vain tavan vuoksi. 

Meillä tämä ruoka on lämmin couscous-salaatti. 

Tämä salaatti on siitä ihana, että vaikka se toistuukin tiheään meidän ruokalistalla, saa siitä varioitua oikeastaan hyvin monipuolisesti erilaisia variaatioita aina kulloisen raaka-ainetarjonnan mukaan. Alkuperäisen inspiraation lähteenä tähän reseptiin on toiminut Eeva Kolun hyvin samantapainen variaatioita salliva resepti. 

Reseptinä saakin toimia tällainen perusrunko jota toki saa vielä jatkojalostaa kukin mieltymyksensä ja sesongin mukaan. 

Couscous toimii pohjana salaatille. Valmista se paketin ohjeen mukaan. 

Tee salaatille kastike, öljystä, sitruunasta, hunajasta ja mausteista. 

Useimmiten mausteissa käytän juustokuminaa, paprikaa, suolaa, pippuria. 

Tee kastiketta n. 1/2-1 dl. 

Sekoita suurin osa kastikkeesta couscousin sekaan. 

Jätä osa valmiin salaatin päälle kaadettavaksi. 

Pilko vihanneksia uunivuokaan, tähän soveltuu melkein mikä vain. Porkkana, paprika, kirsikkatomaatit, kesäkurpitsa, munakoiso, sipuli, vihreät pavut, muut pavut, ananas, maissi.. 

Kaada vihannesten päälle hieman öljyä ja sitruunaa, mausta suolalla ja pippurilla. Paahda uunissa kunnes saavat kaunista väriä pinnalleen ja ovat sopivan pehmenneitä mutta silti vielä rapsakoita. Itse käytän yleensä alkuun 200 asteessa n. 5-10min ja sitten vielä 5min grillivastuksella ja kiertoilmalla tehostaen pinnan värin syntymistä.

Lopuksi ruskistan vielä pinnalle paistinpannulla halloumijuustosiivuja. Leikkaa halloumijuusto n. puolen sentin siivuiksi ja ruskista ne paistinpannulla hauskan laikukkaiksi. 

Sitten vain kaadetaan couscous ja uunin pehmentämät vihannekset salaattikulhoon. Voidaan pilkkoa sekaan jotakin tuoretta, yrttejä, salaattia, tomaatti tms. Ja päälle kasataan halloumijuustot ja mahdolliset pähkinät yms. 

Aurinkoista viikonloppua!!

- Ani - 

Suloinen sipuli

Sipulipasta

- kasvis - neljä annosta -


3 suurehkoa sipulia ( oman palstan sipuleita käytin 5kpl)
3rkl oliiviöljyä
1rkl voita
3 rkl timjamia tuoretta tai kuivattua
1 litra vettä
12,5 dl kananlientä 
350g spagettia
suolaa ja pippuria

raasta pinnalle parmesaania
tarjoile rucolan kanssa

Viipaloi ja pilko sipulit suikaleiksi. Sulata öljy ja voi padan tai kattilan pohjalle ja lisää sipulit anna sipuleiden pehmetä ja ruskistua huolella ja hitaasti. Älä siis nosta lämpötilaa liian korkealle, vaan anna sipuleiden rauhassa muhia ja saada väriä. 
Rouhi sekaan kunnon määrä suolaa ja pippuria ja lisää timjami. Tuore yrtti on aina tuore ja tuoreena paras, mutta voit oikaista tässä vaiheessa kuten minä, ja kaivaa kaapista kuivattua timjamia. 

Nosta levyn lämpöä ja kaada sekaan vesi ja kananliemi. Lisää joukkoon spagetti, ja ketiä paketin ohjeen mukainen aika. 

Nosta tarjolle ja nauti parmesaanin ja rucolan aromeista höyryävän sipulipastan kera.

Voit myös halutessasi paistaa vaikka kanafileet pastan kaveriksi. 

Syksyn ruokiin kuuluu ehdottomasti pitkään haudutetut kasvisruoat. Vihannekset on ihan parhaimmillaan kun ne ovat saaneet pitkään muhia matalassa lämmössä. Kummasti niistä irtoaa jokin aisteja hivelevän syvä makuaromi. Lohturuokaa kesämuistojen ikävään ja lämmön kaipuuseen. Sipuli kuuluu aivan ehdottomasti mukaan jokaiseen pataan. Usein se kuitenkin jää suloisuudestaan huolimatta taka-alalle. Ei kuitenkaan tänään. Tänään sipuli saa valloittaa itse ihan täysin koko ruoan tärkeimmän paikan.

Tänään ei itketä sipulista vaan myhäillään sen herkullisuudesta! Alkuperäisen sipulipastan reseptin löydät täältä. On muuten blogi täynnä herkureseptejä!

Muovitta mennään edelleen, ja elämä hymyilee. Kaupassakäynti oli ihan helppoa. Vichyjä ostin verukkeella, nämä pullot menee kierrätykseen. Tosin mietin, miksi viina myydään lasipulloissa ja vichyt muovisissa, luulisi selvinpäin olevan helpompaa pitää lasipulloa varoen. Jos ei muuta niin kyllä tämä on herättänyt näkemään miten paljon ympärillä on turhaa muovia.

Miksi kaikki pitää pakata, miksi esimerkiksi joitain vaatteita pakataan muovipakkauksiin, yksittäin?
Entä lakanat? Eikö riittäisi että ne sidotaan viikkauksen jälkeen vaikka paperivyöllä kasaan? Miksi vauvan tutit pitää pakat kolmen millin paksuiseen muovikoteloon? Miksi kassalla halutaan pakata sukat, jugurttipurkit ja pakasteet erillisiin muovipusseihin? Miksi elektroniikkapaketoinnissa pitää käyttää todella paksua muovipaketointia jota asikkaat tuskailee auki kotonaan? Miksi kurkuilla on kortsut? Miksi lapsille aina tarjotaan kaikki muovilautasilta jotka on kuin kutsuttu lentämään käsistä?



- Ani -

Vielä kerran mansikkaa.

Nytkö se jo tuli se syksy!? En tiedä olenko ainoa, jolle syksy pöllähti nurkan takaa ihan arvaamattoman vauhdikkaasi. Vastahan lojuttiin uimarannalla paahteessa ja popsittiin mansikoita, mietittiin helteen aikaansaannoksia pääkopassa ja hikoiltiin kuin pienet suihkulähteet. Nyt tekee mieli parvekkeen ovi pistää kiinni hetken tuuletuksen jälkeen, kun varpaissa tuntee kirpsakan syysilman tuulet. Aika mukavan kirpsakan, nyt jos oikein asiaa ajattelee. Pitkästä aikaa kesän jälkeen on olo, että hellettä on ollut riittävästi. Eikai muuta kun tervemenoa kesä ja tervetuloa ihana värikäs syksy puuhineen kaikkineen!

Näin nyt hieman jälkijunassa vasta ehdin jakaa teille tätä kesän herkkupiirasta, jota tehtiin muutaman viikon takaisella mökkilomallamme. Mökille mentäessä musitelin kaupassa Eevan postausta kesän helpoimmasta piirakkareseptistä, ja yritin osteskella aineita muistikuvani pohjalta. Eihän siitä ihan samanlainen tullut, mutta tuli oikein kelpo herkku ja edelleen huimaavan helppo piiras kuitenkin.
Mainittakoon nyt vielä, että piiras on sokeriton. Sokeria kaipaavat ripotelkoot sokerinsa piiraan pinnalle ennen paistoa ja nauttikoot piiraansa kevyen sokerikiilteen kera.

Jos tätä piirakkaa haluasi hieman syksyistää, voisi toki mansikat vaihtaa vaikka persikkaan, nektariiniin, aprikoosiin tai miksei vaikka luumuun.

Nyt hilpasen vetämään keuhkot täyteen raikasta syksyä tuoksuineen ja tunnelmineen!
Ihanaa syyseloa!

- Ani -

Sesongin mukaisesti täytettyä kesäkurpitsaa.

Täytetyt kesäkurpitsaveneet

12 kipaletta

6 kesäkurpitsaa
3 sipulia
1 1/2 pss quornia (pakastealtaasta sieniproteiinia)
1 tlk hyvää tomaattimurskaa
2dl couscousia
1 luomusitruunan mehu ja sen raastettu kuori
n. 350g juustoa raastettuna
(käytin wästgötä kloster svartaa ja goudan jämät jääkaapista)
pippuria, suolaa,
 reippaasti paprikajauhetta ja juustokuminaa
sopivasti cayannepippuria

Oreganoa tuoreena


Pese ja halkaise kurpitsat pituussuunnassa. Koverra lusikalla keskeltä pehmeämpi siemenalue pois, ota siitä puolet talteen täytettä varten. Ylijääneen puoliskon voit käyttää vaikka aamusmoothiessa.
Asettele kurpitsaveneet leivinpaperille uunipellille, ripottele suolaa ja jätä hikoilemaan.

Hienonna sipuli ja kuulota öljyssä pannulla. Lisää quorni ja kääntele sitäkin pannulla hetki samalla kun heittelet mausteet sekaan. Lisää tomaattimurka, puolet kurpitsansisuksista ja anna kiehua hiljalleen pannulla sillä aikaa kun keität couscousin paketin ohjeen mukaisesti.
Raasta sitruunan kuori ja purista sitruunan mehu couscousin sekaan.

Lisää sitruunacouscous pannulle täytteen sekaan. Sekoittele ja anna hautua vielä hetken pienemmällä lämmöllä. Tarkista maku ja lisäile mausteita tarpeen mukaan.

Nosta täyte pois levyltä. Raasta juusto ja sekoita reilu puolet juustosta täytteen sekaan.
Täytä kesäkurpitsat ja ripottele loput juustot täytettyjen kurpitsojen päälle.
Paista 200 asteessa (kiertoilmalla) n. 25-35 minuuttia, kunnes pinta on mukavan ruskistunut.

Laita reilusti tuoretta oreganoa komistamaan entisestään komeat kurpitsaveneet.

Tää on niin hyvää, niin hyvää!

Meidän sukupolvi sai sunnuntai-iltana anoppilassa tehtäväkseen valmistaa ruokaa isovanhempien kaapatessa lapsenlapset puistoretkelle. Niinpä kolme serkusta lähti kesävermeissään sorsia katsomaan ja vanhemmat jäivät luksuksenomaisesti ruokaa laittamaan ilman jaloissa pyöriviä hurrikaaneja.

Mehän muutettiin siinä samassa keittiö oikein gourmee mestaksi. Juustoasiantuntijuutemmekin kasvoi siinä samassa kun löimme sukupolvemme viisaat päät yhteen juustohyllyn valikoimien vilinässä. Insinöörit teroittelivat veitsiä ja keskustelivat aiheen tärkeydestä, niinkuin aina asiaan kuuluu. Sitä ihan muisti taas pitkästä aikaa miten hauskaa on tehdä ruokaa yhdessä, kokeillen ja tietenkin samalla niin paljon napostellen, että lopputulema aterian jälkeen on melkeinpä tupla-ateria.

Reseptinluomisen vastuu lankesi minulle ja siinä satunnaisen luovuuspuuskan yllättämänä syntyi jotain oikein kehuttavan hyvää, vaikka sen itse sanonkin, vieläpä täysin uudella raaka-ainekokeilulla
(joka siis oli Quorn, eli ymmärtääkseni sieniproteiini. Joka maultaan on ehkäpä sellainen hieman tummempi ja täyteläisempi kuin soijarouhe ).


Taas on todettava että rohkeus kannattaa ja hyvä seura on aina paikallaan!


Tänään meillä koti-edustajille on luvassa kiva päivä Noshin koulutuksessa hämeenlinnan verkatehtaassa. Kaikkea ihanaa ja uutta hypistellään. Jee!

Oikein ihanaa ja aurinkoista torstaipäivää joka iikalle!



- Ani -

Rantakallioiden salaattikuningas

Täällä mysrskyisän monsuunisateen keskellä on kiva muistella muutaman päivän takaista retkea suloisessa pikkukeitaassa nässyn rannalla ihanien ystävien kera. Paistateltiin päivää, varpaita ja perunasalaattia kaikkia samalla kalliolla, pulikoitiin rantakallioiden välissä niin lämpimässä vedessä, että silmänsä sulkiessa sitä ihminen matkasi jonnekkin tropiikin laguunien tunnelmiin.

Salaatti kannettiin koko komeudessaa mukaan, niinkuin jokaiselle kunnioitettavalle kesäpiknikille kuuluu. Raikasta, täyttävää, makoisaa ja terveellistä. Kaikkea mitä hellelounas parhaimmillaan vaan voi olla! Ja vieläpä kesäsipulia!

Täytyy pistää taskuun näitä hetkiä, että taas marraskuun tullessa saa ihmislapsi hymyn poskilleen!

Kesäinen perunasalaatti

Keitettyjä uusia perunoita

Savulohta

Kermaviiliä

Suolaa

Pippuria

Tilliä

Paljon kesäsipulia

Kesäsalaattia, muutamaa laatua

Tomaattia

Oliiviöljyä ja sitruunaa päälle.

Keitä ja jäähdytä perunat. Meillä teen tämän usein edellispäivän jämäperunoista.

Paloittele perunat.

Murskaa savulohi sormissasi samalla ruodot poistaen. 

Sekoita kermaviiliä reippaasti joukkoon ja mausta suolalla, pippurilla ja tillillä. 

Revi kulhon pohjalle salaatinlehdet ja pilkotut kesäsipulit (paljon vartta). 

Lisää perunat ja lohimössö ja pyöräytä salaatti sekaisin. 

Paloittele tomaatit ja aseta salaatin päälle. 

Lorauta oliiviöljyä ja purista sitruunan mehu koko komeuden päälle. 

Rouhase vielä reippaasti suolaa ja hieman pippuria tomaattien päälle. 

Erinomainen retkieväs ja sopii ihan maan mainiosti ruisleivän kera!

- Ani -

Pataleipä, pinaattipasta ja tyytyväinen pellavapää

Tummempi pataleipä

1 leipä

2 tl suolaa

1 tl kuivahiivaa

3 1/2 dl vehnäjauhoja
3 1/2 dl täysjyvävehnäjauhoja

 3 1/2 dl kädenlämpöistä vettä

pellavansiemeniäSekoita kuivat aineet riittävän suuressa kulhossa ja sekoita lämmin vesi joukkoon, älä vaivaa. Peitä kulho kelmulla ja jätä se tekeytymään huoneenlämpöön n. 12-18 tunniksi. Ripottele jauhoja pöydälle ja jauhojen päälle siemeniä. Kumoa taikina jauhotetulle pöydälle. Nostele taikinaa reunoilta keskelle, niin että jauhot takertuvat taikinaan pöydältä ja jauhoton yläpuoli jää lopuksi leivän sisään, kiepauta sitten ympäri jauhotetulle kohdalle pöydälle. (Jos tuntuu epäselvältä, niin yritä vain mahdollisimman vähällä pyörittelyllä saada leivän pinta jouhotettua. Älä vaivaa!) Jätä leivinliinan alle kohoamaan vielä reiluksi puoleksi tunniksi. Laita kannellinen uunipata (n. 3 litraa) kylmään uuniin ja kuumenna uunia 225 asteessa noin puolisen tuntia. Ota pata pois uunista, pudota taikinapallo vuokaan ja paista leipää 30 minuuttia kannella peitettynä. Ota kansi pois padan päältä ja paistaa leipää vielä vartin ajan.

Tämä leipä on kierrellyt ymmärtääkseni blogimaailmassa jokunen aika sitten oikein huolella,
tässä nyt kuitenkin vielä minun versioni maailman helpoimmasta oikeasti hyvästä leivästä. Itse olen käyttänyt Hannan reseptiä pohjana täältä. Muutama kuukausi sitten löysin leivän ja sittenpä on tullut leivottua moneen otteeseen, ystävien häihinkin tässä taannoin.

Omaan tuunaukseen kuuluu hieman tummepi jauhovalinta ja pinnassa koristeena tällä kertaa pellavansiemeniä. Niitähän voi toki makunsa mukaan varioida, välillä ruista, välilä leseitä, välillä auringonkukansiemeniä tai unikkoa tms. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että liikaa ei voi vehnäjauhoja poistaa leivän rakenteen muuttumatta.

Leipä on niin helppo, että ei tarvitse marttakaan olla, taitaaksen moisen vääntämisen. Kunhan muistaa olla liikaa vääntämättä, niin hyvä tulee. Aikaa se ottaa ehkä vartin ihmisen elämästä, väliin kun jättää sille ihan omaa aikaa. Hyvä leipä! Lämpimästi suosittelen!

Pikainen pinaattipasta


2 sipulia
1 pss pinaattia
pastaa
tomaattia
pähkinöitä
voimakasta fetaa
suolaa, pippuria, sitruunaa, oliiviöljyä

Pinnalle rucolan lehtiä tai muita tuoreita yrttejä

Suikaloi sipuli. Huuhdo ja suikaloi pinaatinlehdet. Pehmennä öljyssä sipuleita ja pinaattia hetken aikaa. Lisää suolaa ja pippuria, ehkä ripaus chiliä, juustokuminaa, korianteria tms. Mikä milloinkin tuoksahtaa sopivalle.
Keitä pasta. Kaada vesi pois ja lorauta oliiviöljyä, suolaa ja sitruunaa joukkoon. Kaada pinaattisipuliseos joukkoon ja sekoita. Pyöräytä sekaan vielä pilkottu tomaatti tai pari ja heitä joukkoon fetaa ja pähkinöitä tai siemeniä.

Voila!

Helppoa, varioitavaa ja hyvää.
Niistä on parhaat arkiruoat tehty.

Kesällä on mukavaa, etenkin nyt kun oikeat kesäpäivät on pahasti kortilla, että ruokaa kasautuu nopeasti. Ulkona ollaan ihan tappiin asti, äkkiä sisälle, pikaruoka kehiin, ruoka napaan ja taikisin aurinkoon. Meille kesään on valikoitunut monet tällaiset puoliksi tuore, puoliksi kypsytetyt ruokakokonaisuudet pastan, quinoan, couscousin tai vastaavien kera. Jonkun sortin erihyvä sotkotus siitä aina syntyy. Leipää kruunaa sitten aterian, vaikka kuinka yrittävät hiilarinvälttäjät muuta väittää.

Rohkaisen rohkeasti kokeiluhenkeen heittäytymistä!

- Ani -

Makutuliaisia - viininlehtikääryleet

Viininlehtikääryleet

Viininlehtiä

Täyte:
2 sipulia

3 rkl oliiviöljyä

1 porkkana

3 tomaattia
2 keltaista paprikaa
2,5 dl riisiä
5 dl vettä
pieni nippu selleriä
iso nippu persiljaa
pieni nippu minttua
suolaa, kuivattua basilikaa


Pilko vihannekset pieniksi kuutioiksi. Kuullota hetki pienellä lämmöllä sipulia öljyssä.
Kaada vesi kattilaan ja lisää kaikki muut aineet. Keitä riisin keittoajan mukaan, älä anna riisin pehmetä yli. Tarkista maku, ja lisäile yrttejä ja suolaa sen mukaisesti.

Ota yksi lehti käteen, laita sen päälle lusikallinen täytettä ja käänne lehden sivut täytteen päälle. Rullaa kääryle sitten lehden alareunasta lähden yläreunaan napakkaan rullaan. Aseta kääryleet vieri viereen padan pohjaan,  kaada kupillinen vettä päälle ja keitä kääryleitä lautasella peitettynä (painona) n. 5min. Sen jälkeen nosta pata 200 asteiseen uuniin, ota lautanen pois ja paista kunnes kääryleet ovat pinnasta hieman kuivahtaneet ja tummuneet.

Jos sinulla ei ole uunin kestävää pataa tai kattilaa voit laittaa kääryleet suoraan uuniin, kaada kuitenkin vesi silloin kiehuvana kääryleiden päälle ja pidä n. 10min lautasta rullien päällä.

Nauti bulgarian jugurtin kanssa.
ps. muista valita kaupasta kypsiä ja maukkaita vihanneksia, se on bulgarialaisen keittiön abc.. ;)

Kaikki bulgarialaisen keittiön tuotos tehdään rakkaudella ja aimoannoksella satokauden kypsimpiä vihanneksia ja yrttejä. Ruoka on emännän ylpeys ja reseptit epämääräisiä ja mitat kokemuspohjaisia. Niinpä ruoka on aina hyvää ja aina erilaista. Riippuen sesongin vihannesvalikoimasta ja emännän mielialasta.

Mummon kanssa aina pyöriteltiin kääryleitä iltasella seuraavan päivän ateriat mielessä. Minähän en tietenkään odottanut seuraavan päivän siestaan, vaan aina juuri ennen nukkumaanmenoa hipsin parvekkeelle, nostin padan kantta ja napsi pari vastapaistettua käärylettä suuhuni. Aamulla aikaisin toiset pari ja päivän mittaan lisää aina sitä mukaa kun askeleet vei keittiöön. Mummohan onneksi viisauttaan tiesi, että kääryleitä oli tehtävä tsiljoona, ja niinpä niitä sitten pyöriteltiin ja paljon.

Tällä reissulla pyöriteltiin tädin kanssa, ja muisteltiin mummoa. Herkkuja niistäkin tuli ja voin kertoa, että herkut hupenivat nopeasti. Meiltä taisi puuttua mummon viisaus riittävästä käärylelukemasta.

Nam!



Iloista kesäpäivää!

- Ani -