Kettuperhe tuli kotiin.

 

Miellä ollaan oltu viimeaikoina tosi paljon ihan vaan kotosalla. Tehty kaikenlaista pientä ja vietetty arkielämää. Viimeisimmän mukavan yhteispuuhan seurauksena meille muutti kolmikko metsän viekkaimpia huiskuhäntiä.

Paapiin kettuemo ja kaksi pentua saatiin jouluna paketista, kylläkin vähän littanasta sellaisesta. Niinpä surautin ompelukoneella ketut kaasaan ja puhalsin elämän henkäyksen sisuksiin. Johan muhenivat ja ryhdistyivät ne tästä käsittelystä, ja nyt pyörivät ketterästi pienissä tahmatassuissa vuoroin nukkuen vuoroin heräillen. Heti löytyi hittileikki: milloin isoon sänkyyn, milloin pinnasänkyyn, milloin maton alle ja milloin verhontaakse päätyvät kettuset koisaamaan.

Hauskaa  ja toimivaa suunnittelua, raikasta ja yksinkertaista. Siitä hatunnostot!

Nyt saa taas hetkeksi askartelupuuhastelut tauottua, sillä täällä kaipaillaan taas jotain menoeloa kotiarjen vastapainoksi. Ensiviikolla voitaisiin vaikka pyöräillä sinne, tänne ja takaisin. Mitähän kivoja kevätseikkailuja sitä keksisi?