tiistai 18. maaliskuuta 2014

Ikuisuusprojektina ruokapöydäntuolit



IMG_7072


IMG_7070

IMG_7074

IMG_7076

"Jos ei yksinkertaisesti löydy täydellistä sohvaa, niin istutaan sitten vaikka viisi vuotta patjakyhäyksessä ja odotetaan sen oikean löytymistä." Muistan vieläkin kun paasailin tuolle vieressänukkujalle joskus silloin seurustellessa sisustusasioista suurella tunteella. Vaahtoilin siitä, miten tuleva yhteinen koti tullaan rakentamaan rakkailla tarkoin valikoiduilla aarteilla tai sitten ei millään. Mihinkään välimallin kalusteisiin en aikonut tyytyä. 

Idealismista huolimatta ekaan kotiin tuli ostettua surkea sohva, halvalla. Sitä sitten kaduttiin.. Onneksi löhöilykalustetta lukuunottamatta tyydyttiin pitkälti ilmais"roskaan". Niitä on vaihdeltu sitten pikkuhiljaa vastaan tulleisiin ihastuksiin. Vaikka joskus toisen roska yllättää ihanuudellaan, eikä sitä tarvitse mihinkään vaihtaa.

Tässä tuli kerrottua meidän kodinlaiton historiaa: harharetken kautta takaisin seitsemäntoistavuotiaan idealismiin. Ulkonäköpainoitteisesta on onneksi matkattu kanssaihmisiä ja luontoa hellivämpään ajatteluun, ulkonäköä silti unohtamatta.  Sohvaamme olen oikein tyytyväinen nyt toisen kerran siihen kunnolla satsattuamme. Laatu kunniaan ja ostokset harvempaan, sanon minä, jos huonekaluista puhutaan. 

Nyt ei kuitenkaan ole kyse sohvasta, vaan otsikon mukaisesti ruokapöydäntuoleista. 
Varoittelin miestä sohvattomasta alkutaipaleesta, mutta sepä kääntyikin tuolittomaksi. Tuolittomuutta on aikojen saatossa yritetty korjailla yksittäisillä kirpputorituunauksilla, rakkailla eriparivanhuksilla. Tämä on kuitenkin vain väliaikaishoitoa, sillä näille eriparituoleille löytyy kelpokäyttöä ruokailutilan ulkopuoleltakin. Ensihätään näitä kuitenkin roudaillaan pitkin asuntoa vieraiden tullessa. Tällä hetkellä pyöreän pöytämme ääreen kuuluu virallisesti vain kaksi tuolia: syöttötuoli ja emännän musta slab-chair-ilo.

Eilen aamulla katselin tyhjää pöydänympärystä aamupäivän auringossa. Mietin mikäköhän malli tuohon sopisi. Hullu emäntä, kun ei vierailleen tuoleja osta! Perfektionismin piirteitä taitaa itää sisuksissa, varsin typerissä asioissa ilmentyen.
Auttakaahan siis vieraitamme hädässä ja ehdotelkaa sopivia malleja tuohon ympärille!!
Otan kaikki hullutkin ideat ilolla vastaan! 

Tähänastiset omat ajatukset aiheesta ovat jotakuinkin tämänmoiset: 
sirot ja kevyet, ehkä vaaleat (koko tilan tasapainoksi), maalatut- ei puupintaa ja mukavat istua!



ps. kiitos avusta jo näin ennakkoon! Raikasta ja aurinkoista tiistainviettoa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti