Helmi - Äitihahmo

Päivää liian aikaisin ryhtyi tämä mamma miettimään elämäänsä ja tulevaa äitienpäivää. Varoittelut ja pahoittelut siis siitä. Etuajassa pohtimisen jälkeen voikin sitten huomenna olla jo täysin hymyssäsuin juhltauulella, ei tarvitse kukitettavana kurtistella otsaryppyjään mietteiden pauhatessa pääkopassa.

Siispä mietintöihin - Ei nukkumattomat yöt, ei ikävä, ei höllyvä hyytelövatsanseutu, ei tuhisevan ihmeen tuoksu, ei suihkuavat maitotykit, ei pehmeä vauvan peppu, ei sinappikakan tuoksu, ei puklut juhlamekossa, ei pyykki-ruoka-nukutus-arki, ei syötävän suloinen pömppömasu, ei lelukokoelmien suuruus, ei kanssaäitien mielipidesota, ei pikkuiset nappivarpaat, ei hävettävät uhmakiukkukohtaukset, ei vieraiden ihmisten mahantaputtelu, ei eteisen hiekkaisuus, ei hassunhulvattomat mielikuvitus löpinät, eikä tasaisen arkirytmin tylsyys kaikessa todellisuudessaan yllättäneet äitiyden suloissa niin suuresti kun tunteiden megahypervoimakkuus.

Kiukuttaa, itkettää, naurattaa ihan ai-ai-mahaan-sattuu tasolla, ylpeilyttää ja suututtaa yhtä paljon kun teiniä omat vanhemmat. Rakastaakin niin, että ei osaa kun pussata satatuhatta pusua. Väsyttääkin, jos voisi pienen antaa vaikka viikoksi lainaan omia uniaan vasten, mutta eihän sitä voi, kun ikävä syö ja kalvaa ihan tunnistakin. Huolikin rantautuu, vaikka ennen on ollut niin huoleton ja kyllä-kaikki-hyvin-menee-tyttö. 

Ilo on ihan mieletön kun se pieni vaan on niin MUN!


 

ps. upea patsas on mitä taidoikkaimman ihanan ystävän tekele. Kiitos Mirkku!