Mikä tekee kodista kodin?
Mikä tekee kodista kauniin kodin?
Maailma on pullollaan kauniita esineitä, kauniita, ajatuksella ja taidolla tuotettuja kappaleita. Jonkun taideteoksia. Mitä jos keräisin ne kaikki, kaikki ne jotka sykähdyttävät jollain tasolla omaa visuaalista karkkimakua. Mitä jos haalisin itselleni kaiken mitä ihailen? Luultavasti siitä tulisi yksi superhamstraajan tv-dokumentti jossa kauniit esineet jäisivät toinen toisensa komeuden varjoon. Ehkäpä siis on hyvä oppia ihailemaan esineitä ilman tarvetta omistuksenhaluun. Ihan vain ihailla ja nauttia siitä, että on jotain kaunista mikä ei ole minun. Eikä sen tarvitse koskaan ollakaan, voi nauttia siitä toisen omana, toisen ilona, jaettuna ilona.
Elämä on kaunista, katsojan silmien mukaisesti tietenkin. Elämässä on joitain elementtejä joita rakennetaan työllä, päättäväisyydellä ja kovalla yrittämisellä. Sitten on niitä osa-alueita jotka jotenkin vain kävelevät vastaan, helposti rantautuvat elämään, joskus ihan huomaamattakin, joskus jopa niin, että niiden kauneuden huomaa vasta kun aijan on antanut kaunistaa.
Joskus pitää antaa aikaa tunteille syttyä, kiintymyksen tulla.
Koti on ennenkaikkea ihmisiä, rakkautta, aitoutta, rehellisyyttä ja yhdessä kokemista.
Koti on kuitenkin myös rakkaita esineitä, muistoja tai muistoista muistuttajia, kauniita tiloja ja omia ideoita, keskeneräisiä projekteja ja pyykkiä.
Hylly on omaa tekoa, inspiraation öitä, sykähdyttävää saarnia, sopiva paikallaan.
Eläintietokirjasta on pieni miehenalku sammuttanut tiedonjanoaan muutama vuosikymmen sitten. Nyt sitä samaa toteuttaa janoinen juniori. Ötököistä eritoten. Omaa tekoa on myös varjosita esiin kaivettu taidekopio. Lukion kuvistuntien muistoja, muisto onnistumisesta, ilosta olla oman olohuoneen picasso. Vihreä pullo on hyvä esimerkki orvosta esineestä, jota ei raaski pois heittä, hylätty ja jollain tavalla niin suloinen. Se odotti meitä rähjäisessä asunnossa kun ensikertaa avasimme uuden kotimme kellarikopin. Kun antaa ajan kulua huomaa usein katsoessaan olevan niin iloinen että tuo jokin on tupsahtanut juuri meidän kotiin.
Kaiken ei tarvitse olla suunniteltua, kaiken ei tarvitse olla käsikirjoitettua. Kaiken ei tarvitse olla täydellistä.
Nautitaan elämän kauniista yhteensattuma, ja arvostetaan niitä jotka tiellemme sattuvat, oli ne sitten pulloja tai ihmisiä.
- Ani -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti