Elämä on ihanaa vaikka se välillä oksettaakin!

Huomenta Suomi! Huomenta maailma! Huomenta ihana raikas syysaamu! 

Saisinko mennä takaisin sänkyyn? Painaa pään ihanalle tyynylle ja antaa unen tulla kun se niiiin kovaa on tullakseen, mokomakin periksiantamaton!

On ihanaa lueskella blogeja joissa kaikissa vilisee mahtava syysvimma. Tunnistan täysin itseni tuosta,   inspiraation puraisemasta draivista luoda, tehdä kaunista, kokeilla, rakentaa, ahertaa ja pakertaa. Mutta ei, ei tänä syksynä, tänä syksynä minua on puraissut toinen, joku kidneypavun kokoinen elämän alku vatsani suojissa. Pienen pieni ihme, joka tekee meidän ensimmäisestä ihmeestä isoveljen. Joku, joka vie mehut huomattavasti voimakkaammin kuin veljensä, joku joka ei anna epäilystä omasta läsnäolostaan, vaan muistuttaa siitä joka aamu laittamalla kantajansa kehon täyteen myllerrykseen ja johdattamalla hänet kumartumaan asunnon suurimman posliinipatsaan äärelle. 

Lokakuu on rakkautta täynnä! Pakataan laukut ja lennetään suuren atlantin toiselle puolelle juhlimaan siskon ja hänen rakkaansa rakkautta, lupausta rakastaa lisää, antaa kaikkensa ja olla toiselle perhe. Toivon tosin, että pavun myllertävä voima hieman hellittäisi, jotta matkasta tulisi mahdollisimman nautittava. Meidän kesälomaviikko numero kaksi saisi olla juuri sitä mitä tämä pieni perhe kaipaa. Saataisiin kyynelehtiä häissä, ihmetellä manhattanin valtavauutta, saataisiin nauraa ja rentoutua kaukana kotoa, kaukana arjen vaatimuksista.

Viime sunnuntaina höperöt aivoni unohtivat täysin Helmen, unohdin katsoa viikkoa taakespäin ja miettiä sitä Helmintä hetkeä, selata valokuvista sitä upeinta Helmeä, tulla ja jakaa Helmi teidän kanssanne. Tästä inspiroituneena päätin että nyt pidän pienen tauon, matkan, unen ja kokemusten merkeissä. Palaan sitten raikkaampana ja inspiroituneempana toivon mukaan.
Lähdetään siis jo muutaman päivän päästä ja lupaan palata muutaman viikon perästä matkakuvin blogin pariin. 

Upeaa, värikästä ja hymyntäyteistä lokakuun alkua!

Nyt pakkaamaan ja kakkospäiväunille!

- Ani -

ps. muoviton kuukausi on takana! Opin katsomaan muovia ja paketointia uusin silmin, löysin tuotteita joiden tekijät selvästi ajattelevat vaikutustaan myös maapallon roskaantumisessa, ja tekevät asialle jotain. On ollut upeaa seurata facebookin puolella kuinka tämä kuukausi on inspiroinut ja herättänyt monia tahoja miettimään toimintaansa, saanut jopa pysyviä muutoksia aikaan! 

Käykäähän lukasemassa sieltä lisää. 

Tehdään enemmän itse, mietitään kun kulutetaan ja lisätään tietoisuutta ympärillämme. Muoviton syyskuu jatkukoon siis oivallusten kautta pitkään edes muutamassa päivittäisessä tavassa. Pienikin muutos parempaan on muutos parempaan!